Opiskelijayhdistyksen lyhyt ”historiikki”

1914	Yhdistyksen alkujuuret sijoittuvat syvälle tsaarinaikaan, jolloin perustettiin Kuopioon työväenopisto ja sen myötä perustettiin opistoon rekisteröimätön toverikunta. Opiskelijoita oli ensimmäisellä lukukaudella 288.
1915	Työväen opisto lakkautettiin, jolloin myös toverikunta lakkasi olemasta.
1916	Kuopioon perustettiin Suomen ensimmäinen kansalaisopisto kansankirjaston yhteyteen museolle. Saman vuoden marraskuussa perustettiin Kuopion kansalaisopiston toverikunta, joka alkoi toimia rekisteröimättömänä yhdistyksenä.
1917	Toverikunnan lehti Yritys ilmestyy ensimmäisen kerran.
1919	Kansalais- ja työväen opistojen liitto KTOL perustettiin.
1923	Yhden lukukauden maksu on kolme markkaa. Suurin osa opiskelijoita on nuoria alle 24 vuotta.
1924	Merkintä pöytäkirjassa Opiston että toverikunnan kymmenvuotisjuhlasta. Opiskeluaineina 1923 – 24 mm. ”Lintujen kosinta, rakkaus- avioliitto” , ”Neekereistä”.
1926	Kesäpaikka Itkola vuokrataan ja kävijöitä kesäisin yli 3000.
1928	Kuopiossa järjestettiin ensimmäiset valtakunnalliset opistopäivät, joiden osanottajamäärä oli n. 800, joka silloisiin olosuhteisiin nähden oli mittava tapahtuma, muonituksineen ja majoituksineen.
1929	Opistolaisten edustus opiston johtokuntaan. Perustetaan Itkolan Sanomat.
1930	Opisto erotetaan kirjaston yhteydestä. Yritys-lehti ilmestyy 10 kertaa ja Itkolan Sanomat 3 kertaa.
1931	Yhdistyksen arpajaiset tuottavat 14.000 markkaa. Itkolassa kävijöitä 4950 henkeä. Opiskeluaineena mm. ”Suomen noususta meren helmasta”.
1932	Kieltolaki kumotaan ja Lapuanliike lakkautetaan.
1933	Itä-Suomen Kansalais-, vapaa- ja työväenopistopäivät Kuopiossa.
1935	Opiskeluaineena mm. ”Aseteollisuuden vaikutus kansainväliseen politiikkaan”.
1936	Ensimmäiset Savo-Karjalan Toverikuntien henkiset kilpailut pääsiäisenä, ns. Savon opistopäivät. Mukana Varkaus, Joensuu ja Mikkeli.
1937	Toverikunta rekisteröidään. Itkolassa 5226 kävijää! Toverikunnan jäsenmäärä on 191. Koko maata käsittävät toveripäivät Kuopiossa. Toimitaan useissa eri paikoissa; raittiusseuran talolla, museossa, VPK:n talossa, Kuopiolahden koululla, Asemakoululla jne.
1938	Kansalaisopisto muuttaa Konttisen taloon. Ja avajaisista kerrotaan; ”Radiokin pistäytyi vihkiäisissä”.
1939	Savo-Karjalan 4. opistopäivät Kuopiossa. Päiville osallistuu Pitkärannan Työväenopisto, Sortavalan Valistusopisto, Joensuun Vapaaopisto, Varkauden työväenopisto, Mikkelin kansalaisopisto ja Kuopion kansalaisopisto. Päivien pääjuhla radioidaan ja lähetetään Sortavalan, Viipurin, Joensuun ja Kuopion radioasemien kautta. Itkolassa kävijöitä 5184 henkilöä. Opiskeluaineena mm. ”Eläinten tavoin itseään ravitsevat kasvit”. Talvisota syttyy ja opiston toiminta lopetetaan toistaiseksi.
1940	Talvisota päättyy kestettyään 105 päivää. Konttisen talo vapautuu sotilaskäytöstä siihen asti kunnes jatkosota alkaa. Toverikunta järjestää invalidi-iltamat, joiden tuotto 1450 markkaa luovutetaan Kuopion Invalidit ry:lle. Opiston toiminta edelleen keskeytynyt.
1941	Jatkosota alkaa. Toverikunnan retkeilijät perustetaan. Arpajaiset 10 kertaa Itkolan kunnostamiseksi evakoiden jäljiltä. Toverikunnalla on viljelyspalsta jolla helpotettiin elintarvikepulaa. Opiskeluaineina mm. ”Aasia uhkaa Eurooppaa” ,”Muotojen kauneus alemmilla eläimillä”.
1942	Itkola vapautuu kesäkuun alusta toverikunnan käyttöön. Pöytäkirjamerkintä 8.4; ”varsinaista toimintasuunnitelmaa ei voida tehdä näin epävakaana aikana”.
1943	Konttisen vintti sotilaskäytössä joulukuun lopulle. Itkola toverikunnan käytössä kesäajan, jolloin suoritettiin mittavia korjauksia. Toverikunnan jäsenmäärä 240.
1944	Jatkosota päättyy. Toverikunta esiintyy radiossa ohjelmassa; ”Kotirintaman kuulumisia”. Itkola on kesällä toverikunnan käytössä, mutta syksyllä jälleen asutuskäytössä. Toverikunnan retkeilykerho herätetään uudelleen henkiin. Opiskeluaineina mm. ”Kumikasvit ja kumin tuotanto” , ”Kosima- ja häätavat meillä ja muualla”.
1945	Sodan päätyttyä toverikunnan jäsenmäärä 554. Kesätoiminta on retkeilykerhon varassa, joka järjestetään kilpailuja, pesäpallo-otteluita ja ennen kaikkea retkiä, joilla saattoi olla jopa 80 osanottajaa. Itkola ei ole toverikunnan käytössä, mutta kylpyilta on kerran viikossa. Opiskeluaineena mm. ”Kasvatus diktatuurimallissa”.
1946	Pöytäkirja merkintä: ”Kokouksen aluksi juotiin aidot kahvit”, kun koko sodan ajan ja sen jälkeenkin juotiin illanvietoissa korviketta. Retkeilykerho, jota kutsuttiin Kansalaisopiston retkeilijöiksi, järjesti joka sunnuntai retken ja kävelyretken joka keskiviikko. Kylpyillat edelleen käytössä Itkolassa.
1947	Vuosikokouksessa läsnä 260 jäsentä, jäsenmäärän ollessa 394. Retkeilijät hankkivat moottorivene ”Kasparoonen”. Yritys-lehti ilmestyy edelleen. Retkeilijät järjestävät matkan Ruotsiin ja retken Kilpisjärvelle. Savo-Karjalan Työväenopistojen Toverikunnat järjestää polkupyöräretken Tanskaan.
1948	Toverikunta maalauttaa Kurt H. Envaldin muotokuvan Tauno Gröndahlilla. Itkolan siirryttyä sodan jälkeen huoneenvuokrauslautakunnan käyttöön, päätettiin anoa kaupungilta kesäkodille paikkaa. Yritys-lehti ilmestyy 4 kertaa painettuna, päätoimittajan Mauno Ikäheimonen.
1950	Kesäkodin paikkaa haetaan, kunnes opistolaiskunta sitten ostaa kesäpaikakseen Mäntysaaren, jonka rahoittamiseksi otettiin pankkilaina ja joka maksettiin suurelta osin arpajais- ja kahvion myyntituloilla. Illanviettoja opistolla joka toinen lauantai. Savo-Karjalan Työväenopistojen Toverikunnat järjestää matkan Pariisiin.
1951	Opiskelijoita opistossa 1110, joista noin puolet kuului toverikuntaan. Illanviettoja opistolla joka toinen viikko, jonka lisäksi maakunnassa maksullisia iltamia talouden parantamiseksi. Raittiustalolla maksullisia iltamia Mäntysaaren velan lyhentämiseksi. Opiskeluaineena mm. ”Rodun vaikutus moraaliin”.
1952	Savo-Karjalan Toverikuntien Liiton kulttuuripäivät Kuopiossa. Retkeilykerho tekee veneretket Varkauteen ja Mikkeliin, sekä matkan Oslon talviolympialaisiin. Aloitetaan uuden moottoriveneen rakentaminen talkoovoimin.
1953	Yritys-lehti lakkaa ilmestymästä. Kuopiossa ilmestyy Valistustyö niminen kansalais- ja työväenopistolehti, jonka päätoimittaja on opiston johtaja. Uusi vene valmistuu ja lasketaan vesille 13.07.1953 Pikardinlahdessa ja saa kasteessa nimeksi KKOR, joka muuttuu KKTR:n kautta Viviksi. Moottorivene Kasparoone myydään.
1954	Opistossa 1316 opiskelijaa. Toverikunnalla on huoli iltamista, koska väki ei tule ohjelmaa seuraamaan, vaan vasta 2:n tunnin päästä milloin alkaa tanssit.
1955	Illanvietot vähenevät. Retkeilykerho on toimivin osa toverikuntaa. Pitkä Saimaan retki (2 viikkoa), mukana 4 tyttöä ja 11 poikaa. Mäntysaaren velka maksetaan loppuun.
1956	Savo-Karjalan opistojen kulttuuripäivät Kuopiossa. Retkeilykerhon jäsenistä muodostui vuoden aikana 4 vihkiparia ja 11 kihlaparia. Toverikunnalla on 371 jäsentä, jäsenmaksun ollessa 100 markkaa. Opiskeluaineina 1955 – 56 mm. ”Maaseudun ja kaupungin siveellisen elämän eroavaisuuksia”.
1957	Jäsenmäärä 439, joka kasvu ehkä johtuu rehtori Seppäsen kannustuksesta liittyä toverikuntaan. Kokouksien lisäksi 14 illanviettoa, joissa keskimäärin 100 henkeä.
1958	Mäntysaaressa toiminta vilkasta. Tanhuajien ja retkeilijöiden toimintaa arvostellaan omapäisyydestä.
1959	Jäsenmäärä 415 ja jäsenmaksu 1 markka. Retkeilykerhon toiminta alkaa hiipua, vaikka tehdään pitkä retki Vivillä; Joensuu-Koli-Savonlinna-Punkaharju (2 Viikkoa).
1960	Illanviettoja 20. Mäntysaaren uuden saunan rakentaminen aloitetaan. Moottorivene Vivin omistuksesta kiistaa, jonka johdosta retkeilypiiri alkaa hajoamaan. Retkeilijät hyväksytään virallisesti toverikunnan alaosastoksi (KKTR).
1961	Mäntysaaren sauna valmistuu ja kesätoiminta on vilkasta. Kaksitoista illanviettoa osallistujia keskimäärin 100 henkeä. Opiskeluaineina 1960 – 61 mm. ”Ruokahalu ja lihavuus eläinkokeiden valossa”, ”Itseään tuhoava ihminen”.
1962	Opiskeluiltoina auki oleva kahvio aloittaa toimintansa Konttisella. Toverikunta saa oman huoneen Konttiselta, aiemmin kokoukset oli pidetty kirjastolla. Linja-autoretki Kolille, mukana 35 toverikuntalaista. Uuden opistotalon suunnittelu Hatsalaan käynnissä. Toverikunta suunnittelee kahvion ja kokoustilan, sekä osallistuu opintosuunnitelman tekoon.
1963	Kesäkortteja Mäntysaareen myydään 53 kappaletta ja käyntikertoja saaressa on 513 ja lisäksi vierailijoita eri opistoista 119 henkilöä. Kahviotoiminta Konttisella vilkasta ja tuottoisaa.
1964	Uuden toverikunnan julkaisun suunnittelu alkaa ja nimeksi tulee Kontahti. Opistolaki uudistuu ja toverikunnan vuosikokouksessa paikalla 100 jäsentä.
1965	Opisto muuttaa Konttilasta Hatsalaan, jossa yhdistyksellä on oma huone ja kahvio. Toverikunta lakkautetaan ja perustetaan uusi yhdistys; Kuopion kansalaisopiston opistolaiskunta, jota ei rekisteröidä. Sen jälkeen alkoi kausi jolloin kaikki kansalaisopistoon ilmoittautuneet olivat automaattisesti yhdistyksen jäseniä. Ensimmäinen Kontahti ilmestyy maaliskuussa ja ilmestyy vuodessa 4 kertaa.
1966	Opiskeluaineina 1965 – 66 mm. ”Kannattaako matkustaa ulkomaille”.
1970	Yhdistys saa äänivaltaisen edustajan opiston johtokuntaan, joka perinne jatkuu vielä tänä päivänäkin.
1971	Moottorivene Vivi myydään sen pitkäaikaiselle kuljettajalle ja hoitajalle Eino Hämäläiselle.
1973	Yhdistys sai lahjoituksena kesäpaikka Hiekkalan. Kiinteistö ei kuitenkaan tullut opistolaiskunnan nimiin, koska yhdistys ei ollut tuolloin rekisteröitynyt yhdistys. Omistajan Kuopion kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Hiekkala kuitenkin pysyy lomapaikkana opiskelijayhdistyksen jäsenten käytössä.
1991	Ensimmäiset KTOL:n valtakunnalliset musiikkipäivät Kuopiossa. Osanottaja määrä useita satoja, kuoroja sekä musiikkiryhmiä, ja loppukatselmukseen hyväksyttiin lähes 30 ryhmää.
1992	Opistolaiskunta järjesti opistolaisliikkeen kesäpäivät Kuopiossa, johon osallistui hieman alle 300 opiskelijaa yli 50:stä opistosta.
1996	Yhdistys rekisteröityi uudestaan ja silloin tuli lain mukaisesti vaatimukseksi, että jäseneksi päästäkseen piti erikseen ilmoittautua halukkuutensa yhdistyksen jäseneksi.
2003	Yhdistyksen jäsenmäärä ylitti 2000 jäsenen rajan. Loppuvuodesta yhdistys joutui luopumaan kahvion ylläpitämisestä ja siten lopettamaan yli 60-vuotta jatkuneen kahvioperinteen.
2004	Yhdistys muuttaa nimensä Kuopion kansalaisopiston Opiskelijat ry:ksi. Ja viettää opiston kanssa uuden opistorakennuksen Puistokartanon avajaisia.
2006	Opiskelijayhdistys täyttää 90 vuotta, juhlien sitä myös 90 vuotta täyttävän Kuopion kansalaisopiston kanssa 05.12.2006. Vuosikokous päättää yhdistykselle historiansa ensimmäinen jäsenmaksun 8 euroa.

Sivun yläreunaan

Etusivulle